Suomiehenkylän maamiesseuran talolla on hirvipeijaiset täydessä vauhdissa. Minäkin olen mukana uteliaana tarkkailemassa tätä ikiaikaista juhlaperinnettä.

Kappas! Ruokasalissa on taidettakin seinällä. Taulu muistuttaa Eero Järnefeltin maalausta "Raatajat rahanalaiset". 

Maalaus on signeerattu Järnefeltin nimiin, mutta signeerauksen alle on kirjoitettu sana "Kopio".

Kuka on tämä tuntematon maalari?

Hän on selvästikin harrastanut aikaisemminkin öljyvärimaalausta, mutta Järnefeltin kuvaukseen on melkoinen matka.

Millainen tarina liittyy tähän kömpelöön kopioon?

Maamieseuran talo, Jätinlinna, on rakennettu 1930-luvulla. Onko taulua varten isketty naula seinään jo talon valmistujaisjuhliin?

Nurmijärveltä on aina ollut lyhyt matka Helsinkiin, ja olisikohan sattunut niin, että joku maamieseuran jäsenistä nähnyt Järnefeltin maalauksen Ateneumin taidemuseossa?  Ja sitten seuran kokouksessa kertonut, että samanlainen on saatava Jätinlinnaankin.

Tätä taulua katsellessa Suomiehenkylän maanmiesseuran jäsenet saattoivat ainakin tyytyväisenä myhäillä, sillä heillä vilja lainehti tuulessa pellolla ja toi elannon taloihin. Kaskenraatajia eteläisessä Suomessa ei enää ollut ollut miespolviin. Toisin oli Savossa ja Pohjois-Karjalassa, jossa vaarojen rinteille raivattiin maakaitaleita. Niissä kasvatettiin ruista, naurista ja tattaria muutaman vuoden ajan. Sen jälkeen maa jätettiin luonnon armoille.

1800-luvun viimeisinä vuosina, kun Järnefelt maalasi työtään, kaskisavut roihusivat sellaisella tahdilla, että valtiovalta mahtikäskyllään kielsi kaskeamisen. Metsät kun olivat katoamassa savuna ilmaan.

Kuva: Leena-Liisa Lehikoinen, 2015